Pennut täyttävät viikon!

Pentujen eka viikko on nyt takana ja aika rankkojakin päiviä on mahtunut mukaan. Eilen huomasimme, että pinkin nartun paino ei ollut noussut vuorokaudessa yhtään ja pentu oli veltto ja väsynyt. Nisääkään se ei jaksanut kunnolla imeä, jotta maitoa olisi tullut. Viime yönä siis herätyskello soi kahden tunnin välein, ja pentua ruokittiin koko yön ajan vastikkeella. Tutista se ei halunnut imeä, ja ruiskullakin annettuna se sylki osan vastikkeesta pois. Aamulla pentu oli jo niin väsynyt, ettei se jaksanut enää edes tarttua nisään. Pentu myös tärisi ja mietinkin onko sillä kuumetta. En voi sanoin kuvailla, miten huolissamme olimme pennun puolesta. Sitä tuntee itsensä kovin avuttomaksi, kun toinen on vielä niin pieni ja heiveröinen :(

Pakkasimme siis Selman ja pennut autoon ja hurautimme jälleen töihin. Siellä onkin tullut vierailtua usein näin loman aikana... Töissä pennulta mitattiin lämpö ja sillä olikin hurjasti kuumetta, 39,7. Ei mikään ihme, että se ei jaksanut enää imeä nisää. Pentu todettiin myös kuivuneeksi ja se aristi vatsaa, muuta vikaa siitä ei löytynyt. Pentu sai nestettä nahan alle ja antibioottipistoksen, kotona jatkamme sille antibioottia suun kautta. Ainakin meillä oli nyt oireille selkeä syy, mitä hoitaa, ja saatoimme vain toivoa, että antibiootti tehoaa kuumeeseen.

Kun pääsimme kotiin, niin toinenkin narttupennuista, punahäntä, alkoi osoittaa veltostumisen merkkejä eikä imenyt kunnolla nisää. Aloitin sille samantien myös antibiootin ja nesteytin sen nahan alle. Nyt illalla molemmat tytöt ovat piristyneet selvästi, pysyvät jo nisällä, ja niiden painot ovat nousseet. Toivon mukaan vastiketta ei enää tarvita, sillä sitä ei kumpikaan tunnu syövän kovin mielellään. Nyt kaikki sormet ristiin, että meidän vastoinkäymiset olivat nyt tässä! En vieläkään uskalla huokaista helpotuksesta pinkin ja punahännän puolesta, mutta ainakin suunta on parempaan päin. Kuvia pennuista tulee sitten taas, kun olemme hieman levänneet ja päässeet pahimman yli.